Jotain mitä en koskaan uskonut syöväni..

Niin.. Maanantai oli selkeä sushi-päivä!
Kyllä, minä, joka en voi sietää mitään epämääräistä enkä mitään mikä liittyy veteen paitsi ihan normi kala uppoaa kyllä. Susheista puhuttaessa tulee ensimmäisenä mieleen levä.. ja se onkin samantien ollut ennen se "ei kiitos"-vastauksen suurin syy.

Pääsin heinäkuun alussa maistamaan elämäni ensimmäistä kertaa sushia ja tokaisinkin ekan haukkaisun jälkeen että " ei se nyt niin pahaa ollut kuin ajattelin!". Juurikin näin.. hyvä minä.

Nyt kuitenkin päätettiin jo viikonloppuna Samuelin kanssa, että Tampereella maanantaina väkerretään sitten elämäni ekat sushit.



Samuel oli ennenkin näitä väkerrellyt joten tekeminen näytti äärettömän helpolta kun sen haltsasi!




Ja kuten kuvasta näkee, jopa minä onnistuin väkertämään kaksi rullaa:) Olen aina olettanut, että se on jotain tähtitieteellistä näpertelyä mutta pah.. ei ollenkaan vaikeaa vaan pikemminkin hauskaa puuhaa.



Täytteinä meillä oli kalaa, porkkanaa, kurkkua ja koskenlaskija juustoa. Hyvät täytteet. Nam.



Tässä lopputulos. Kaikki syötiin samalta istumalta. Eiköhän näitä tehdä uudemmankin kerran taas:)